räävitöntä, homma toimii 
Yödyykki 2009
Moderator: Maza
EDU!
Hyvää duunia, muista mitä Pertsa sano...
Ite kävin maanantaina koklaamassa Inkoota ja kyllä siellä jotakin oli. 1.7 kg taimen. Ikävä kyllä koukkuleuka (Taaapsaaaa), eli kutukala, eli luonnon kantaa eikä istukas. Näitä sattuu.
Taimen olisi itämeressä ns. uhanalainen ellei sitä istutettaisi. Muistakaa kuitenkin että istukkaat on dumpattu mereen suoraan eikä niillä ole hajuakaan minne mennä kutemaan. Pitäkää siis meiessä että vaikka sitä taimenta näkyy paljon (joskus) niin kyseessä on useimmiten istukas joke ei ite voi lisätä kantaa.
T. Biologi
p.s. lauantaina taas yöhön!
Hyvää duunia, muista mitä Pertsa sano...
Ite kävin maanantaina koklaamassa Inkoota ja kyllä siellä jotakin oli. 1.7 kg taimen. Ikävä kyllä koukkuleuka (Taaapsaaaa), eli kutukala, eli luonnon kantaa eikä istukas. Näitä sattuu.
Taimen olisi itämeressä ns. uhanalainen ellei sitä istutettaisi. Muistakaa kuitenkin että istukkaat on dumpattu mereen suoraan eikä niillä ole hajuakaan minne mennä kutemaan. Pitäkää siis meiessä että vaikka sitä taimenta näkyy paljon (joskus) niin kyseessä on useimmiten istukas joke ei ite voi lisätä kantaa.
T. Biologi
p.s. lauantaina taas yöhön!
-
LahnaVaara
- Posts: 62
- Joined: 5.4.2009 8:58:13
Kimi wrote:Taimen olisi itämeressä ns. uhanalainen ellei sitä istutettaisi. Muistakaa kuitenkin että istukkaat on dumpattu mereen suoraan eikä niillä ole hajuakaan minne mennä kutemaan. Pitäkää siis meiessä että vaikka sitä taimenta näkyy paljon (joskus) niin kyseessä on useimmiten istukas joke ei ite voi lisätä kantaa.
Jokiinhan ne niitä taimenten poikasia kippaa. Ainakin viime kesänä oli koko vantaan joki täynnä niitä taimenen sinttejä joita olivat kipanneet palkästään Nukarin kalastusalueellekkin 26000 kipaletta. Silloin kun kalat on kipattu jokiin niin ne osaa sinne kyl takasinkin. Sehän koko istutusjutun idea on, että saadaan lisääntyviä emokaloja takaisin jokiin.
Totta, mutta... iso mutta.
Ennen kuin biologeilla oili käytössä DNA työkaluja, joiden avulla voidaan selvittää mm. sisäsiittoisuutta, sukulaisuutta, populaatioiden eriytymistä jne. ajateltiin että taimeten on taimenia ja lohet on lohia. Asia on niin, mutta se on paljon muutakin. Edellämainitut lohikalat ovat synnyinpaikkauskollisia, eli ne palaavat jokeen jossa kuoriutuivat. Tämä jhtaa tilanteeseen jossa viereisten jokien taimen tai lohikannat eivät sekoitu (juurikaan), mikä taas ajan myötä (pienten luonnollisten mutaatioiden kertymän tuloksena) johtaa evoluution valitsemaan jokaiseen jokenn hiukan erilaisia lohia tai taimenia. Voidaan siis sanoa että eri jokien lohikalat ovat sopeutuneet juuri siihen jokeen, geneettisesti, ei pelkästään opitun käyttäytymisen kautta. Nyt jos kalastuskunta X ajatteelee että pitää saada paljon taimenia, ja on niinkin järkevä ettei se istuta suoraan mereen vaan jokeen, se saattaa silti tehdä SUUREN karhunpalveluksen joen taimenkannalle istuttamalla jonkun muun joen poikasia omaan jokeensa. Tämä sekoittaa joen "haplotyypin", eli juuri siihen jokeen sopeutuneen kannan geenit toisen joen, eri sopeumat omaavaan geeniin je kannan sopeutuminen huononee. Nevan taimenia on kuulemma syydetty melkein jokaiseen jokeen Suomessa, tarkoittaen stiä että hyvää tarkoittavat kalakantojen "hoitajat" ovat pahasti sekoittaneet maamme eri jokien taimenten hyvin sopeutunutta geenistöä.
Hyvä esimerkki: Tenon sivu-uomien lohet eivät juurikaan parittele pääuoman kalojen kanssa. Tämä valikoiva parittelu on synnyinpaikkauskollisuuden tulos. Tenon, siis yhden joen sisällä, sivu ja pääuomien kalat ovat keskenään geneettisesti erilaisempia kuin mitä Tornion ja Kymen joen kalat ovat keskenään! Ei siis ole itsestään selvää että jokiin poikasia syytämällä pelastamme lohialamme.
Ratkaisu on "yksinkertainen": lypsetään naaraista mätiä ja koiraista maitia, kasvatetaan poikaset ja palautetaan ne siihen jokeen mistä mädit ja maidit lypsettiin. Pohjois amerikassa tässä ollaan valovuosia edellä ja siellä monessa joessa on kasvatusklaitokset, jone syksyllä kerätään maitia ja mätiä ja kasvatetaan poikasisa, jotka sitten yhdellä portin avauksella pääsevät omaan jokeensa. Suomi on tässä maailman pohja sakkaa, olemme tuhonneet 96% lohikannoistamme, lähinnä jokia sotkemalla. Taimenen kanssa emme ole juurikaan olleet parempia, nyt tarkkana ettemme sekoita jäljellä olevien taimenten genetiikkaa!
Kimi
Ennen kuin biologeilla oili käytössä DNA työkaluja, joiden avulla voidaan selvittää mm. sisäsiittoisuutta, sukulaisuutta, populaatioiden eriytymistä jne. ajateltiin että taimeten on taimenia ja lohet on lohia. Asia on niin, mutta se on paljon muutakin. Edellämainitut lohikalat ovat synnyinpaikkauskollisia, eli ne palaavat jokeen jossa kuoriutuivat. Tämä jhtaa tilanteeseen jossa viereisten jokien taimen tai lohikannat eivät sekoitu (juurikaan), mikä taas ajan myötä (pienten luonnollisten mutaatioiden kertymän tuloksena) johtaa evoluution valitsemaan jokaiseen jokenn hiukan erilaisia lohia tai taimenia. Voidaan siis sanoa että eri jokien lohikalat ovat sopeutuneet juuri siihen jokeen, geneettisesti, ei pelkästään opitun käyttäytymisen kautta. Nyt jos kalastuskunta X ajatteelee että pitää saada paljon taimenia, ja on niinkin järkevä ettei se istuta suoraan mereen vaan jokeen, se saattaa silti tehdä SUUREN karhunpalveluksen joen taimenkannalle istuttamalla jonkun muun joen poikasia omaan jokeensa. Tämä sekoittaa joen "haplotyypin", eli juuri siihen jokeen sopeutuneen kannan geenit toisen joen, eri sopeumat omaavaan geeniin je kannan sopeutuminen huononee. Nevan taimenia on kuulemma syydetty melkein jokaiseen jokeen Suomessa, tarkoittaen stiä että hyvää tarkoittavat kalakantojen "hoitajat" ovat pahasti sekoittaneet maamme eri jokien taimenten hyvin sopeutunutta geenistöä.
Hyvä esimerkki: Tenon sivu-uomien lohet eivät juurikaan parittele pääuoman kalojen kanssa. Tämä valikoiva parittelu on synnyinpaikkauskollisuuden tulos. Tenon, siis yhden joen sisällä, sivu ja pääuomien kalat ovat keskenään geneettisesti erilaisempia kuin mitä Tornion ja Kymen joen kalat ovat keskenään! Ei siis ole itsestään selvää että jokiin poikasia syytämällä pelastamme lohialamme.
Ratkaisu on "yksinkertainen": lypsetään naaraista mätiä ja koiraista maitia, kasvatetaan poikaset ja palautetaan ne siihen jokeen mistä mädit ja maidit lypsettiin. Pohjois amerikassa tässä ollaan valovuosia edellä ja siellä monessa joessa on kasvatusklaitokset, jone syksyllä kerätään maitia ja mätiä ja kasvatetaan poikasisa, jotka sitten yhdellä portin avauksella pääsevät omaan jokeensa. Suomi on tässä maailman pohja sakkaa, olemme tuhonneet 96% lohikannoistamme, lähinnä jokia sotkemalla. Taimenen kanssa emme ole juurikaan olleet parempia, nyt tarkkana ettemme sekoita jäljellä olevien taimenten genetiikkaa!
Kimi
Kimi wrote:Totta, mutta... iso mutta.
Hyvä Kimi! Mielenkiintoista faktaa, TAAS! Totuus on varmaan se, että me ihmiset(säätäjät) olemme aina askeleen jäljessä ja saamme saatana vaan sotkua aikaan!!!
Vanha isäni oli tehnyt vastaavanlaisen havainnon siikojen tilasta, naaraat täynnä mätiä, uroksilla ei tietoakaan maidista, johtuukohan samasta istukashässäkästä. Kalat on ihan sekaisin!!!
Pitäkää hauskaa, boja;mut muistakaa ett pieniä ei ammuta!!
Pertsa
Ennen kuin biologeilla oili käytössä DNA työkaluja, joiden avulla voidaan selvittää mm. sisäsiittoisuutta, sukulaisuutta, populaatioiden eriytymistä jne. ajateltiin että taimeten on taimenia ja lohet on lohia. Asia on niin, mutta se on paljon muutakin. Edellämainitut lohikalat ovat synnyinpaikkauskollisia, eli ne palaavat jokeen jossa kuoriutuivat. Tämä jhtaa tilanteeseen jossa viereisten jokien taimen tai lohikannat eivät sekoitu (juurikaan), mikä taas ajan myötä (pienten luonnollisten mutaatioiden kertymän tuloksena) johtaa evoluution valitsemaan jokaiseen jokenn hiukan erilaisia lohia tai taimenia. Voidaan siis sanoa että eri jokien lohikalat ovat sopeutuneet juuri siihen jokeen, geneettisesti, ei pelkästään opitun käyttäytymisen kautta. Nyt jos kalastuskunta X ajatteelee että pitää saada paljon taimenia, ja on niinkin järkevä ettei se istuta suoraan mereen vaan jokeen, se saattaa silti tehdä SUUREN karhunpalveluksen joen taimenkannalle istuttamalla jonkun muun joen poikasia omaan jokeensa. Tämä sekoittaa joen "haplotyypin", eli juuri siihen jokeen sopeutuneen kannan geenit toisen joen, eri sopeumat omaavaan geeniin je kannan sopeutuminen huononee. Nevan taimenia on kuulemma syydetty melkein jokaiseen jokeen Suomessa, tarkoittaen stiä että hyvää tarkoittavat kalakantojen "hoitajat" ovat pahasti sekoittaneet maamme eri jokien taimenten hyvin sopeutunutta geenistöä.
Hyvä esimerkki: Tenon sivu-uomien lohet eivät juurikaan parittele pääuoman kalojen kanssa. Tämä valikoiva parittelu on synnyinpaikkauskollisuuden tulos. Tenon, siis yhden joen sisällä, sivu ja pääuomien kalat ovat keskenään geneettisesti erilaisempia kuin mitä Tornion ja Kymen joen kalat ovat keskenään! Ei siis ole itsestään selvää että jokiin poikasia syytämällä pelastamme lohialamme.
Ratkaisu on "yksinkertainen": lypsetään naaraista mätiä ja koiraista maitia, kasvatetaan poikaset ja palautetaan ne siihen jokeen mistä mädit ja maidit lypsettiin. Pohjois amerikassa tässä ollaan valovuosia edellä ja siellä monessa joessa on kasvatusklaitokset, jone syksyllä kerätään maitia ja mätiä ja kasvatetaan poikasisa, jotka sitten yhdellä portin avauksella pääsevät omaan jokeensa. Suomi on tässä maailman pohja sakkaa, olemme tuhonneet 96% lohikannoistamme, lähinnä jokia sotkemalla. Taimenen kanssa emme ole juurikaan olleet parempia, nyt tarkkana ettemme sekoita jäljellä olevien taimenten genetiikkaa!
Kimi
No hay moros en la costa, puedes tirar!!!
Tähän aikaan vuotta merestä saatu kutuasuinen taimen on istukas. Mereen smoltteina istutetuilla kaloilla ei kotijokea ole joten ne päätyvät pyörimään sopiviin virtapaikkoihin istutuspaikan lähettyville. Ja kaiketi myös roiskivat lemmentuotteetkin näille paikoille. Tästä hyvänä esimerkkinä on esmes Nauvon lossiranta.
Teemukin sai teemukin
Kimi wrote:Kuinka kauan taimenella säilyy kutuasu kudun jälkeen?
Kimi
Tuohon ei ainakaan mulla ole varmaa vastausta. Esimerkiksi kymiltähän mun käsittääkseni saadaan tähän aikaan vuodesta sekä kirkkaita joessä syystä tai toisesta pyörähtäviä kaloja ja ns. talvikoita, eli kudun jälkeen jokeen talvehtimaan jääneitä ruipeloita. Kuulemma näitä on välillä melko vaikea erottaa toisistaan.
Eli mutuna sanoisin, meressä muutamista päivistä pariin viikkoon?
Mun mielestä mereen tehtävät taimenistutukset voisi korvata kirjolohella. Eipähän kannat sekaannu ja ei tarvi miettiä saaliin lisääntymispotentiaalia, suuntaan eikä toiseen. Aiheesta on muuten käynnissä kova tuoksina kalastuskomissa otsikon Suomalainen Kalastuskulttuuri alla.
Teemukin sai teemukin
-
l0hetusmies
- Posts: 64
- Joined: 15.6.2009 14:27:59
- Location: Vaasa
Järvimeininki
Nonii saadaan kirjotettua vihdoinkin raporttia järvisuomestakin!
Elikkäs juuri kalasta tulleena voin todeta, että kun on reilun tunnin hiljaisella järvellä (päijänne) kirkkaan tähtitaivaan alla ni ei sillä kalan tulolla edes ole merkitystä...
Kuitenkin kalaa oli pirusti liikkeellä. Oli madetta, julman kokoista särkeä, muutama ahven ja siikaa, jota lähdin etsimään.
Eka spotti jossa kävin oli pimeenään pikku matikoita ja särkiä. Niitä en hätistellyt vaan vaihdoin paikkaa siian toivossa.
Toinen paikka vaikutti aluksi palaneelta, mutta lampun latauksen merkkivalon alkaessa hiljalleen syttyä alkoi sitä siikaakin löytyä!
Tuloksena 4 ammuttua siikaa joista 3 saatiin kalapiikkiin asti ja yksi repi itsensä irti vaikka laaki oli päähän!? pehmee päisiä kavereita prkl.
Näköhavaintoja siioista keertyi monia, mutta hyvä duuni loppui siihen mihin lampun akkukin
Elikkäs juuri kalasta tulleena voin todeta, että kun on reilun tunnin hiljaisella järvellä (päijänne) kirkkaan tähtitaivaan alla ni ei sillä kalan tulolla edes ole merkitystä...
Kuitenkin kalaa oli pirusti liikkeellä. Oli madetta, julman kokoista särkeä, muutama ahven ja siikaa, jota lähdin etsimään.
Eka spotti jossa kävin oli pimeenään pikku matikoita ja särkiä. Niitä en hätistellyt vaan vaihdoin paikkaa siian toivossa.
Toinen paikka vaikutti aluksi palaneelta, mutta lampun latauksen merkkivalon alkaessa hiljalleen syttyä alkoi sitä siikaakin löytyä!
Tuloksena 4 ammuttua siikaa joista 3 saatiin kalapiikkiin asti ja yksi repi itsensä irti vaikka laaki oli päähän!? pehmee päisiä kavereita prkl.
Näköhavaintoja siioista keertyi monia, mutta hyvä duuni loppui siihen mihin lampun akkukin
Raumalaisten kesken Lehtinen. "68"
-
l0hetusmies
- Posts: 64
- Joined: 15.6.2009 14:27:59
- Location: Vaasa
-
l0hetusmies
- Posts: 64
- Joined: 15.6.2009 14:27:59
- Location: Vaasa
Isketään nyt pari kuvaa vielä raportin tueksi:
THE KALA http://www.aijaa.com/v.php?i=5327002.jpg
Arsenaali http://www.aijaa.com/v.php?i=5327011.jpg
THE KALA http://www.aijaa.com/v.php?i=5327002.jpg
Arsenaali http://www.aijaa.com/v.php?i=5327011.jpg
-
l0hetusmies
- Posts: 64
- Joined: 15.6.2009 14:27:59
- Location: Vaasa
Eli pientä stooria vielä kun ei eilisissä tärinöissä pystynyt mitään kirjoittamaan.
Noin viitisen kuukautta on harrastus ollut pelkkää alamäkeä, eikä onnistumisia ole tullut lähes ollenkaan. Kirkkaassa ei ole kalaa ja sameassa ei niitä ole näkynyt.
Muutamalla viime kerralla on uskoa alkanut tulla, kun olen kuullut tämän uusimman mestan sisältävän isoa kalaa, vaikka joka kerta on vain pientä näkynyt.
No eilen sitten siirryttiin mestoille taas uudella tarmolla ja asenteena oli, että ollaan niin kauan vedessä kunhan vaan kalaa saadaan.
Uusi lamppu toimi todella hyvin ja viritin vielä harppuunan kärkeen kolme lamppua lisää ala motonet. Rupesin kiertelemään pinnasta tutkien pohjaa ja huomasin noin tunnin jälkeen, että kala on aika pientä ja hauet noin 20cm eli jotakin täytyy tehdä.
Siirryin sitten vähän syvempään veteen skannaamalla koko ajan pohjaa ja muutama noin 200g yksinäinen ahven tuntui pohjassa nukkuvan. En viitsinyt vielä niitä ampua, kun lataaminen ei kovin helppoa ole kaikki lamput eri paikkoihin kehoon viritettynä.
Huomasin pohjassa pientä kasvillisuutta ja siellä seassa näin taas noin 200g assun ja lähdin vielä jatkamaan eteenpäin. No kohta pohjassa näkyi musta hahmo ja kun valokeila osui siihen, niin vähintään jännäkakka tuli housuun ja uskoin ahvenen olevan ainakin 5kiloa tai enemmän.
No tyylille uskollisena heti liipasinta pohjaan ja nuoli pölähti pohjaan! JES!!! Ja sitten sukeltamaan kalan luo. No fiilis kääntyi lähelle ranteiden katkomista, kun ahven lähti herättyään rauhallisesti lipumaan pois nuolen luota. Olin siis ampunut uskollisesti hätäkakkapaukun 4cm ohi koko ahvenen
Alkoi järjetön itkupaniikki ja pyssy oli ladattu noin 3minuutin pyörimisen jälkeen ja harppuunan naru roikkua ilmassa, kun sitä en saanut tärinöissä enää kiinnitettyä. Lähdin rauhallisesti ahvenen oletettuun kulkusuuntaan ja pian näinkin saman herran pötköllään ja nyt ehdin kolmisen sekunttia miettiä, kun tämä lötkö alkoi pikku hiljaa liikkua ja tällä kertaa tähtäsin kalaan ja nuoli painui kokonaan läpi.
Sukelsin saman tien ahvenen perään ja tartuin kaikin voimin molemmin käsin kalasta ja aloin uida rantaan. Ihme että ahven näytti noinkin terveeltä kaiken sen puristuksen jälkeen.
No pian taas takaisin samoille mestoilla ja eikös siellä ollut lähes samassa paikassa vielä toinen aivan saman kokoinen kala ja kuten uskolliset tapani kertoo, niin äkkiä piti päästä laukomaan paikalla olevaa nukkuvaa kalaa, ja ohi!!
Tätä kalaa ei enää löytynyt, mutta kurko reissu kuitenkin! Vieläkin silmiin tuntuu piirtyvän tämän kalan kohtaaminen, joka on ylivoimaisesti tällä hetkellä kaunein muistikuva koko elämästä ja nyt olen taas valmis vaikka viiteentoista tyhjään reissuun.
Seuraava kohde saa olla sitten kahden kilon siika
Tässä vielä yksi fiilistelykuva http://www.aijaa.com/v.php?i=5327406.jpg
Noin viitisen kuukautta on harrastus ollut pelkkää alamäkeä, eikä onnistumisia ole tullut lähes ollenkaan. Kirkkaassa ei ole kalaa ja sameassa ei niitä ole näkynyt.
Muutamalla viime kerralla on uskoa alkanut tulla, kun olen kuullut tämän uusimman mestan sisältävän isoa kalaa, vaikka joka kerta on vain pientä näkynyt.
No eilen sitten siirryttiin mestoille taas uudella tarmolla ja asenteena oli, että ollaan niin kauan vedessä kunhan vaan kalaa saadaan.
Uusi lamppu toimi todella hyvin ja viritin vielä harppuunan kärkeen kolme lamppua lisää ala motonet. Rupesin kiertelemään pinnasta tutkien pohjaa ja huomasin noin tunnin jälkeen, että kala on aika pientä ja hauet noin 20cm eli jotakin täytyy tehdä.
Siirryin sitten vähän syvempään veteen skannaamalla koko ajan pohjaa ja muutama noin 200g yksinäinen ahven tuntui pohjassa nukkuvan. En viitsinyt vielä niitä ampua, kun lataaminen ei kovin helppoa ole kaikki lamput eri paikkoihin kehoon viritettynä.
Huomasin pohjassa pientä kasvillisuutta ja siellä seassa näin taas noin 200g assun ja lähdin vielä jatkamaan eteenpäin. No kohta pohjassa näkyi musta hahmo ja kun valokeila osui siihen, niin vähintään jännäkakka tuli housuun ja uskoin ahvenen olevan ainakin 5kiloa tai enemmän.
No tyylille uskollisena heti liipasinta pohjaan ja nuoli pölähti pohjaan! JES!!! Ja sitten sukeltamaan kalan luo. No fiilis kääntyi lähelle ranteiden katkomista, kun ahven lähti herättyään rauhallisesti lipumaan pois nuolen luota. Olin siis ampunut uskollisesti hätäkakkapaukun 4cm ohi koko ahvenen
Alkoi järjetön itkupaniikki ja pyssy oli ladattu noin 3minuutin pyörimisen jälkeen ja harppuunan naru roikkua ilmassa, kun sitä en saanut tärinöissä enää kiinnitettyä. Lähdin rauhallisesti ahvenen oletettuun kulkusuuntaan ja pian näinkin saman herran pötköllään ja nyt ehdin kolmisen sekunttia miettiä, kun tämä lötkö alkoi pikku hiljaa liikkua ja tällä kertaa tähtäsin kalaan ja nuoli painui kokonaan läpi.
Sukelsin saman tien ahvenen perään ja tartuin kaikin voimin molemmin käsin kalasta ja aloin uida rantaan. Ihme että ahven näytti noinkin terveeltä kaiken sen puristuksen jälkeen.
No pian taas takaisin samoille mestoilla ja eikös siellä ollut lähes samassa paikassa vielä toinen aivan saman kokoinen kala ja kuten uskolliset tapani kertoo, niin äkkiä piti päästä laukomaan paikalla olevaa nukkuvaa kalaa, ja ohi!!
Tätä kalaa ei enää löytynyt, mutta kurko reissu kuitenkin! Vieläkin silmiin tuntuu piirtyvän tämän kalan kohtaaminen, joka on ylivoimaisesti tällä hetkellä kaunein muistikuva koko elämästä ja nyt olen taas valmis vaikka viiteentoista tyhjään reissuun.
Seuraava kohde saa olla sitten kahden kilon siika
Tässä vielä yksi fiilistelykuva http://www.aijaa.com/v.php?i=5327406.jpg
Who is online
Users browsing this forum: No registered users and 113 guests