Suolapulssi

Keskustelua suomeksi. Kaikki rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä aiheita ja keskustella.

Moderator: Maza

User avatar
Tekno
Posts: 24
Joined: 18.8.2013 21:11:33
Location: Helsinki

Suolapulssi

Postby Tekno » 15.12.2014 20:25:36


J.J
Posts: 20
Joined: 24.11.2014 16:57:46

Postby J.J » 16.12.2014 9:46:57

Kattelin kanssa uutisia ja mietin että jospa turska leviäis enemmänkin tänne suuntaan puolan edustalta. Puhumattakaan kampela kannan kasvusta ja ihan yleistilanteen paranemisesta itämeressä.

Tosin myös kun happitilanne paranee niin hajoittajat lisääntyy pohjalla jolloin rehevöityminen pitäis helpottaa vähän ja jos tätä jatkuis kunnolla niin ehkä päästäis perämeren näkyvyyteen joskus.
Esse quam videri

User avatar
onnitus
Posts: 246
Joined: 16.6.2012 11:31:01
Location: Somero

Postby onnitus » 16.12.2014 11:07:16

Suolasen ja hapekkaan veden myötä kasvaa myös kasvi ja eläin planktonin koko ja määrä jota silakka käyttää ruuaksi = isompaa silakkaa ja sitä myötä isompaa turskaa luvassa siis.

Myös turskan lisääntyminen onnistuu lähempänä suomen vesiä ja varmaan yleistyy meidän vesillä entisestään. Ihanne tapauksessa mätimunien kypsyminen onnistuu myös suomen vesistöissä jolloin tännekkin saadaan kestävä, vahva, runsas ja hieman kookkaampaa kalaa sisältävä turska kanta.

Kampela myös yleistyy ja kasvaa kokoa suolasen ja hapekkaan veden myötä. 3-5 vuoden päästä voisi jo olla 2-3kilon lornoja.

Se että onko tää toive ajattelua jää nähtäväksi, mutta mielestäni tälle nyt on pienen pieni mahdollisuus olemassa.

Eräiten ennusteiden ja arvioiden mukaan nokkahauki rantautuisi pysyvästi suomen vesiin, nythän sitä tavataan lähinnä vierailevana lajina vaikkakin paikoitellen aika runsaanakin. Oiva ruokakala ja uskoisin sen olevan jännittävä pyydettävä.

User avatar
Kimi
Posts: 820
Joined: 2.11.2004 10:26:01
Location: Ingå

Postby Kimi » 16.12.2014 16:50:32

Moroo!

Itse olen innoissani pulssista, sillä se antaa toivoa paremmasta tulevasta.

Asiat eivät kuitenkaan aina ole niin yksinkertaisia. Tai siis asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia.

Suolainen vesi on painavampaa kuin makeampi vesi, mikä tarkoittaa että suolapulssi möyhentää tullessaan syviä pohjavesiä johin on "varastoitunut" ravinteita. Ravinteet jäävät veteen ja kun valo palaa keväällä tapahtuu hillitön levien ryntäys kun nillä on sekä valoa että "ruokaa".

Ok, muutama pulssi kun tulee niin liikkeelle pelmahtaa yhä vähemmän ravinteita, ja silloin pohjat hapettuu ja kaikki paranee. Ainakin periaattteessa. ITämeressä on plajon ravinteita ja me lisätään niitä koko ajan, joskin vähenevissä määrin.

Ite olen innoissani pulsseista kun ne kerran on avain Itämeren säilymisessä merenä, ja tulos on suolaisempi vesi, mikä hyödyttää turrea ja kampsua. Jos turre ja kampsu voi paremmin myös minä voin paremmin!

Nyt seuraamaan tilannetta: http://www.myocean.eu/web/69-myocean-in ... YS_003_006

painakaa "View product", ja sitten valkaatta "Seawater Salinity" valikosta!

T. Kimi

J.J
Posts: 20
Joined: 24.11.2014 16:57:46

Postby J.J » 16.12.2014 17:20:01

Ihan näin ajatuksena mut oisko ihan mahdoton juttu vetää pari km letkua johon pikku reikiä ja sitten perus kompuralla ilmaa sisälle, ois aika kustannustehokasta loppupeleissä ja kyllä sinne nyt jotain happea liukenis?
Esse quam videri

User avatar
onnitus
Posts: 246
Joined: 16.6.2012 11:31:01
Location: Somero

Postby onnitus » 16.12.2014 17:36:09

Tuota hapettamista on tutkittu ja tutkittu ja mietittitty, mutta yllätys yllätys kuten sanottua niin asiat ei ole yksinkertaisia. Olikohan siinä nimenomaan ongelmana että se puskisi ravinteikasta vettä tuolta syvältä pintaan, noh en mene arvailemaan dataa varmasti tuostakin löytyy, mutta pää piirteiltään se kai meni että vanhan ravinteikkaan veden on huuhdouduttava pois ja tilalle tultava suolasta ja hapekasta vettä.

User avatar
onnitus
Posts: 246
Joined: 16.6.2012 11:31:01
Location: Somero

Postby onnitus » 16.12.2014 18:26:12

http://www.itameriportaali.fi/fi/ajanko ... I/hapetus/

Tuossa hieman noin mittavan hapetuksen ongelmia noin niinkuin ilman mitään seurauksia pohtimatta.

User avatar
Echoes
Posts: 60
Joined: 4.7.2008 19:40:38
Location: Tre/Rauma

Postby Echoes » 17.12.2014 2:39:57

Uskottava se on: http://www.bsh.de/de/Meeresdaten/Beobac ... rs_sal.jsp
Josko kampelaakin alkaisi pikku hiljaa näkyä.

User avatar
Kimi
Posts: 820
Joined: 2.11.2004 10:26:01
Location: Ingå

Postby Kimi » 22.12.2014 11:55:37

Mahtavaa!

Darßer Schwelle on siis täsä:

https://www.google.fi/maps/place/54%C2% ... !1s0x0:0x0

Mielenkiintoista, kiitos!

-Kimi

-mikko-
Posts: 65
Joined: 8.8.2011 15:28:48
Location: Helsinki

Postby -mikko- » 22.12.2014 14:36:26

Onko teillä tietoa kuinka merkittävästä suolapulssista on kyse, jos vertaa vaikka siihen 70-luvun lopun suolapulssiin?

User avatar
Pyli
Posts: 220
Joined: 4.11.2004 18:53:49

Postby Pyli » 22.12.2014 16:58:06

Kyl ainakin nettitietojen perusteella ihan reilu pläjäys on kyseessä n. 200km2 suolavettä on puskenut ja nyt tulos näkyy jo tuolla Arkonan altaan syvyyksissäkin:
http://www.bsh.de/de/Meeresdaten/Beobac ... ko_sal.jsp

Salt water inflows are classified according to the volume of water that flows through the Belt and the Sound. Small inflows are less than 100 km3, medium are 100-200 km3, large are 200-300 km3 and very large inflows are over 300 km3.

Very large inflows occurred in 1897 (330 km3), 1906 (300 km3), 1922 (510 km3), 1951 (510 km3) and 1993/94 (300 km3).

Large inflows occurred in 1898 (twice), 1900, 1902 (twice), 1914, 1921, 1925, 1926, 1960, 1965, 1969, 1973, 1976 and 2003.

41 medium inflows have occurred since 1898.

User avatar
-Mikael-
Posts: 327
Joined: 6.6.2008 11:20:32
Location: Pori

Postby -Mikael- » 22.12.2014 20:16:54

Tämä on niin loistavaa :D

Virtaakohan vettä edelleen sisään? Noiden datojen perusteella ainakin suolaisuus on tuolla darssinkynnykselläkin vaan jatkuvasti nousussa. Lisäksi tuolla on edelleen aika kova länsituuli, niin luulisi vettä tulevan edelleen? :)

Kohta on kalaa!

User avatar
-Mikael-
Posts: 327
Joined: 6.6.2008 11:20:32
Location: Pori

Postby -Mikael- » 23.12.2014 10:34:55

Vastaus omaan kysymykseen http://www.boos.org/index.php?id=24
Eikös tuo sitä meinaa, että sisäänvirtaus on edelleen käynnissä?

-mikko-
Posts: 65
Joined: 8.8.2011 15:28:48
Location: Helsinki

Postby -mikko- » 23.12.2014 19:11:49

Mielenkiintoista tietoa, isoja yksiköitä noi kuutio kilometrit kun on tottunut ajattelemaan asioita kuutiometreissä. Wikipedian mukaan Itämeren tilavuus noin 21000km^3, joten 200km^3 on tästä noin 1% tästä vesimassasta.

Virtaus näyttäis vielä jatkuvan oikeaan suuntaan:
http://www.myocean.eu/web/69-myocean-in ... YS_003_006

Mahtavaa kun pääsee seuraamaan näitä luonnonilmiöitä näinkin tarkasti ja reaaliajassa!

User avatar
-Mikael-
Posts: 327
Joined: 6.6.2008 11:20:32
Location: Pori

Postby -Mikael- » 30.12.2014 13:05:59


User avatar
-Mikael-
Posts: 327
Joined: 6.6.2008 11:20:32
Location: Pori

Postby -Mikael- » 8.1.2015 21:10:03


User avatar
Pyli
Posts: 220
Joined: 4.11.2004 18:53:49

Postby Pyli » 13.1.2015 12:25:31

Eip nuolaista vielä...
Itämeren itäisen turskakannan tila

Alamittaista, laihaa turskaa melko runsaasti, mutta mitan täyttävää vähän


Itäisen turskan (ICES-alueet 25–32) kutukanta pieneni huippuvuosien 1980–1984 jälkeen nopeasti ja on ollut alhaisella tasolla vuoden 1995 jälkeen. Vielä 2013 kutukannan arvioitiin nelinkertaistuneen 262 000 tonniin vuoden 2005 65 600 tonnista. Kutukannan vahvistumisen katsottiin johtuvan vuosien 2003 ja 2005 suhteellisen hyvin onnistuneesta lisääntymisestä ja erityisesti EU:n säätelysuunnitelman toimeenpanosta. Kutukannan arvioitiin olevan vuonna 2012 kooltaan noin kolmannes 1980-luvun alun poikkeuksellisista ennätyslukemista ja pitkäaikaisen keskiarvon tasolla.


Vuonna 2014 tilanne on osoittautunut paljon vaikeaselkoisemmaksi. Vuonna 2013 kiinnitettiin huomiota siihen, että turskasta oli tullut hyvin laihaa erityisesti Bornholmin syvänteen alueella ja nyt näyttää siltä, että laihojen, huonokuntoisten turskien määrä on edelleen runsastunut. Havaittiin myös, että loisten määrä turskissa oli kasvanut. Ammattikalastajat eivät vuonna 2013 kyenneet pyytämään kiintiöitään täyteen, koska alamitan 38 cm ylittävää turskaa oli vähän. Silti alle 38-senttistä turskaa on arvioiden mukaan ollut edelleen viime vuosien tapaan runsaasti. Viime vuosille on ollut tyypillistä, että turskakanta on keskittynyt pääosin suhteellisen pienelle alueelle Bornholmin syvänteen lähitienoille. Aiempina vuosikymmeninä totuttiin siihen, että turskat levittäytyivät laajemmille vesialueille ravinnon perässä, ja nytkin on saatu vahvistusta levittäytymisestä länteen, mutta vain vähäisessä määrin itään ja pohjoiseen ja mm. Suomen vesille.


Syksyisillä tutkimusmatkoilla on viime vuosina havaittu, että itäisen turskakannan ydinalueilla tärkeimpien ravintoeläinten – kilohailin, silakan ja kilkin – määrä on vähentynyt, mikä yhdessä sen kanssa, että turskakanta pysyttelee suppeahkolla alueella, on keskeinen syy turskien laihuuteen. On myös selviä merkkejä siitä, että vähäisten ravintovarojen takia turskien kasvunopeus ja kannan tuottavuus olisi heikentynyt. Iänmääritystulokset eivät ole tämän suhteen kuitenkaan yksiselitteisiä – Itämeren itäisen turskan iän ja kasvun arviointi on vaikeampaa kuin useimmilla muilla kalakannoilla, ja eri maiden laboratorioissa tulkinnat kasvusta poikkeavat toisistaan. Todennäköisesti ikäryhmät, jotka normaalisti kalastuskauden aikana täyttävät alamittasäännökset, ovatkin vielä alamittaisia kalastuskauden loppupuolella johtuen alentuneesta kasvunopeudesta. Todellisen ikärakenteen selvittämiseksi kokeillaan nyt erilaisia tutkimusmenetelmiä, ja yritetään selvittää mahdollisimman pian johtuuko kalastuskokoisten turskien väheneminen liiallisesta kalastuksesta vai siitä, että merkittävä osa yksilöistä kuolisi ennen tuloaan kalastuskokoon.


Itäiselle turskakannalle ei ole tällä hetkellä käytössä soveltuvia kutubiomassan tai kalastuskuolevuuden viitearvoja kannan tilan arvioimiseksi. Tutkimusmatkojen antamien runsausindeksien perusteella kutukanta on pienentynyt vuodesta 2011 lähtien ja viime vuosien runsausindeksi on noin 46 % pienempi vuosille 2013–2014 kuin vuosien 2010–2012 indeksi. Tällä perusteella myös kalastusta suositellaan huomattavasti vähennettäväksi.

User avatar
onnitus
Posts: 246
Joined: 16.6.2012 11:31:01
Location: Somero

Postby onnitus » 13.1.2015 15:30:47

eikö tuon tilanteen nimen omaan pitäisi parantua?
Hapekasta vettä tulee - planktonia kasvaa - silli, silakka kasvaa - turskalla on mitä syödä ja se kasvaa?

User avatar
Kimi
Posts: 820
Joined: 2.11.2004 10:26:01
Location: Ingå

Postby Kimi » 13.1.2015 16:07:46

Mielenkiintoista Pyli!

Päät talteen ikämääritystä varten.

-K

User avatar
Maza
Posts: 3120
Joined: 4.11.2004 0:43:32
Location: Uusikaupunki, Finland

Moi...

Postby Maza » 15.1.2015 12:17:16

Yhden asian haluaisin lisätä tähän Pylin infoon.

Syksyllä saamani turskat oli pulskemmassa kunnossa kuin Norjan Turskat. Tietenkin turskat Norjassa ne maaliskuussa piulskana, eli ei sillon kun me niitä suolataan. Mutta siis, omasta mielestäni pohja on täynnä nilviäisiä-simppuja, joten luulis ruokaa löytyvän. Kaikki on tietenkin paikka kohtaista.
Silakka saaliit on ainakin ukissa kasvaneet…

Mutta jokatapauksessa niin, että itsekkin aion yrittää ampua vin muutaman ison turskan ja ehdottomasti jättää kaikki muut rauhaan….

Elämme kuitenkin mielenkiintosia aikoja.

Itse olen sitä mieltä, että "Manoliksen" löytämissä kiven koloissa Turskaa on ollut koko ajan. Eli me olemmme vasta nyt ne löytäneet…..

Kiitos Pyli loistavasta analyysistä….

T Matti


Return to “Yleistä”

Who is online

Users browsing this forum: Google [Bot] and 81 guests