Kasvatettujen kalojen oppimisesta oli mielenkiintoinen juttu Helsingin Sanomissa:
http://www.hs.fi/tiede/a1421296092179
Tämä herätti ajatuksen, että oppivatko kalat ajan myötä pelkäämään sukelluskalastajia? Olen huomannut ahvenilla kahdenlaista käytöstä, ne joko eivät pelkää ollenkaan ja tulevat helposti lähelle, tai sitten ne käyvät nopeasti kurkkaamassa ja häipyvät samantien. Voiko olla niin, että nämä karkulaiset ovat oppineet edelliskerrasta? Ainakin vaikuttaa siltä, että rauhallisesti liikkuva sukeltaja ei ole luonnostaan kauhean pelottava ilmestys kaloille.
Oppivatko kalat varomaan meitä?
Moderator: Maza
vaihtelee paljon
oma kokemus 2 eri päivältä inkoossa ahvenpaikalta....ja väliä kerroilla parisen viikkoa;yhdellä aamulähdöllä 0300 vedessä kun aurinko vasta nousemassa...1.30 odotuksia ja kun raitapaidat ilmestyi paikalle vihdoin ei kerennyt kuin ajatella ampumista kun ahvenet kaikkosivat vauhdilla? Harppuunan liikuttamista ei voinut ajatellakaan...toisella kertaa ahvenet pyöri harppuunan päällä ja ui maskin edestä ja olivat uteliaita ja odotusajat minuutin luokkaa ja vähemmän? Otappa niistä selvää....n6-10m paikkeilla shvenet
lämpötila
Ahvent ainakin niin ovat ihan eri tyyppejä kylmässä ja lämpimässä.
Kun vesi on kylmää ne vaan singahtaa ohi ja thats it. Heti kun vesi on +16 ja enemmän niin ne jää hengailemaan viereen. Onkohan se niin, että kun vesi lämpenee niist tulee enmmän reggae ihmisiä.
Tämä on siis testattu päivällä olikuodossa, eli siellä kun vesi on jo toukokuussa +16 niin sama tapahtuu…..
eli ei oo vuoden aikaan sidottu tai johonkin,,,,
kai se perusvietti ohjaa.
ahven = petokala tulee kattomaan
Silakka = saaliskala, yleensä karkuun heti
ja parvessa ne on aina rohkeempia---
T mä
Kun vesi on kylmää ne vaan singahtaa ohi ja thats it. Heti kun vesi on +16 ja enemmän niin ne jää hengailemaan viereen. Onkohan se niin, että kun vesi lämpenee niist tulee enmmän reggae ihmisiä.
Tämä on siis testattu päivällä olikuodossa, eli siellä kun vesi on jo toukokuussa +16 niin sama tapahtuu…..
eli ei oo vuoden aikaan sidottu tai johonkin,,,,
kai se perusvietti ohjaa.
ahven = petokala tulee kattomaan
Silakka = saaliskala, yleensä karkuun heti
ja parvessa ne on aina rohkeempia---
T mä
Kalat oppivat kyllä, mutta me (suolaajat Suomessa) luomme niin pienen saalistuspaineen ja olemme niin harvinanen näky kalan elämässä, ettemme kyllä juurikaan vaikuta niinhin.
Toisaalta, esim. viime vuoden SM-skautissa kalamäärät kaislikoissa väheni päivä päivälta kun siellä rytkytettiin porukalla menemään.
Välimeressä uskon sukelluskalastajilla olevan jotain vaikutuksia kalojen käyttäytymisen. Meillä kalojen käyttäytymisen vaihtelut ovat varmaan olosuhteissta ja elinkierron vaiheista riippuvaisia, ja tärkein on varmasti lämpötila ja kutu aika.
Yleisemmät pedot kun me, kuten esim. hylkeet ja merimetsot varmaan aiheuttavat käyttäytymismuutoksia, ja kalastajien mielestä esim. ahven ja kuha on nykyään sisempänä kuin ennen.
t. Kimi
Toisaalta, esim. viime vuoden SM-skautissa kalamäärät kaislikoissa väheni päivä päivälta kun siellä rytkytettiin porukalla menemään.
Välimeressä uskon sukelluskalastajilla olevan jotain vaikutuksia kalojen käyttäytymisen. Meillä kalojen käyttäytymisen vaihtelut ovat varmaan olosuhteissta ja elinkierron vaiheista riippuvaisia, ja tärkein on varmasti lämpötila ja kutu aika.
Yleisemmät pedot kun me, kuten esim. hylkeet ja merimetsot varmaan aiheuttavat käyttäytymismuutoksia, ja kalastajien mielestä esim. ahven ja kuha on nykyään sisempänä kuin ennen.
t. Kimi
ööö
Ahvenet ja kuhat sisällä kun niitä on niin vähän. kun kalojan on paljon niin osa niistä uskaltautuu interrailille ulkomerelle……
ei meinaan niitä yhtään enmpää siellä siemmällä oo ku ennen…
esim raumalla ja pujolla, niin eipä oo vuosiin niitä näkyny kuin muutamian päivinä vuodessa ulkona, missä enne ne hengaili koko kesän.
et mä uskon siihen et niit on hemmetin vähän….
Kaikissa muisaa maailman merissä liika kalstus on vähentäny kaloja, mutta suomessa se on jotain muuta. ammattikalastajien vähentymisen ja ajowerkkojen kiellon myöstä kalastus paine on kolmas osa siitä mitä ennen. eli kyl se vaan niin on, että kutu ei onnistu ja se on varmasti ihmisten-saasteiden vika…
t faija
ei meinaan niitä yhtään enmpää siellä siemmällä oo ku ennen…
esim raumalla ja pujolla, niin eipä oo vuosiin niitä näkyny kuin muutamian päivinä vuodessa ulkona, missä enne ne hengaili koko kesän.
et mä uskon siihen et niit on hemmetin vähän….
Kaikissa muisaa maailman merissä liika kalstus on vähentäny kaloja, mutta suomessa se on jotain muuta. ammattikalastajien vähentymisen ja ajowerkkojen kiellon myöstä kalastus paine on kolmas osa siitä mitä ennen. eli kyl se vaan niin on, että kutu ei onnistu ja se on varmasti ihmisten-saasteiden vika…
t faija
ööö
Ahvenet ja kuhat sisällä kun niitä on niin vähän. kun kalojan on paljon niin osa niistä uskaltautuu interrailille ulkomerelle……
ei meinaan niitä yhtään enmpää siellä siemmällä oo ku ennen…
esim raumalla ja pujolla, niin eipä oo vuosiin niitä näkyny kuin muutamian päivinä vuodessa ulkona, missä enne ne hengaili koko kesän.
et mä uskon siihen et niit on hemmetin vähän….
Kaikissa muisaa maailman merissä liika kalstus on vähentäny kaloja, mutta suomessa se on jotain muuta. ammattikalastajien vähentymisen ja ajowerkkojen kiellon myöstä kalastus paine on kolmas osa siitä mitä ennen. eli kyl se vaan niin on, että kutu ei onnistu ja se on varmasti ihmisten-saasteiden vika…
t faija
ei meinaan niitä yhtään enmpää siellä siemmällä oo ku ennen…
esim raumalla ja pujolla, niin eipä oo vuosiin niitä näkyny kuin muutamian päivinä vuodessa ulkona, missä enne ne hengaili koko kesän.
et mä uskon siihen et niit on hemmetin vähän….
Kaikissa muisaa maailman merissä liika kalstus on vähentäny kaloja, mutta suomessa se on jotain muuta. ammattikalastajien vähentymisen ja ajowerkkojen kiellon myöstä kalastus paine on kolmas osa siitä mitä ennen. eli kyl se vaan niin on, että kutu ei onnistu ja se on varmasti ihmisten-saasteiden vika…
t faija
Kiitos vastauksista. Toinen asia mikä tuli mieleen, että mikä ylipäätään saa kalat lähestymään sukeltajaa? Onko niin, että petokalat tulevat etsimään ravintoa, vai voiko kyseessä olla reviirin puolustaminen, uteliaisuus tms? Esim. joskus hauet ja ahvenet tulee ihan selvästi "mulkkaamaan" ja joskus kytiksellä tuntuu siltä että kalat eivät edes havaitse sukeltajaa.
värähtely
Kalankylkiviivaisti herkkä ja esim harppuunan kumit viritettynä värähtelee ja ahvenet joskus hieroo itseään niitä vasten...toisaalta sydän lyö vedenallakin ...onnex ja kalat varmaan aistii myös sen aiheuttamat värähtelyt vedessä niinkuin saaliskalojenkin joku viisaampi voi korjata tämä oma arveli
Eli vois ajatella että luulevat että helppoa purtavaa tiedossa.
Eli vois ajatella että luulevat että helppoa purtavaa tiedossa.
eli
Kaloja ei ulompana kun nälkäsemmät on syöny ne pois...noh saasteet tekee
Osansa Tottakai mut jos Itämeren suurin carnivor vetää sen 5kg päivässä vähintään niin jos Itämeren kanta on n.50 000 hallia niin pakko sen on vaikuttaa kalakantoihin+siihen muut hylkeet..kalastajien piheitten mukaan hylkeet sisempänä kuon ennen ja ruuan perässä ne sisemmäs tulee..
Eli saasteet,ihminen,hylkeet...kyl kalat kovilla ihme jos meno palautuu vanhaan
Meininkiin joskus kun paine noin kova...noh toivotaan et s-pulssi tois turskia vähä lisää niin ainakin hylkeet pysyis ulompana kalastelemassa ja muut kalat
Sais hetken armoa...
Osansa Tottakai mut jos Itämeren suurin carnivor vetää sen 5kg päivässä vähintään niin jos Itämeren kanta on n.50 000 hallia niin pakko sen on vaikuttaa kalakantoihin+siihen muut hylkeet..kalastajien piheitten mukaan hylkeet sisempänä kuon ennen ja ruuan perässä ne sisemmäs tulee..
Eli saasteet,ihminen,hylkeet...kyl kalat kovilla ihme jos meno palautuu vanhaan
Meininkiin joskus kun paine noin kova...noh toivotaan et s-pulssi tois turskia vähä lisää niin ainakin hylkeet pysyis ulompana kalastelemassa ja muut kalat
Sais hetken armoa...
Who is online
Users browsing this forum: No registered users and 347 guests