Tämä aihe näyttäää olevan taas ajankohtainen.
Kohta on va-kalastuskajakkilaivue valmiina kyselyistä päätellen! Pari linkkiä mistä kajakkeja saa kotimaasta:http://www.bearwater.fihttp://www.bearwater.fi/kauppa/kajakit/ ... uskajakit/http://www.welhonpesa.fi/kategoria/10/sitontop-kajakitJengin kovan kiinnostuksen takia laitoin muutamia hyviä linkkejä kajakkisukellukseen ja -kalastukseen.http://jimspears.net/kayakdiving/topics.htmhttp://www.sit-on-topkayaking.com/Artic ... e/Dive.htmhttp://www.wildernesssystems.com/ushttp://www.cobrakayaks.com/kayaks.htmlhttp://www.frivannsliv.no/http://www.oceankayak.com/fishing/fish_stories.htmlhttp://kayakfishingstuff.com/Kirjoitin kajakkisukelluksesta artikkelin Sukeltajamaailma 4/2004, jonka tekstit ohessa:
KAJAKILLA KOHTEESEEN
Sukelluskohteeseen päästäkseen intohimoiset sukeltajat ovat hyödyntäneet kaikkia olemassaolevia resursseja mitä teknologia on suonut. He ovat käyttäneet lukuisia kulkuvälineitä ja matkustaneet tuhansia kilometrejä maailman ääriin Suureen Siniseen. Eräisiin kotimaan sukelluskohteisiin pääsee myös hiljaisella ja edullisella tavalla - kajakilla.
Historia
Ensimmäiset kanoottia sukelluskohteeseen pääsemiseen käyttäneet ovat olleet helmi- ja sienisukeltajat Tyynellä valtamerellä. Sotilaskäytössä toisen maailmansodan aikana Englantilaiset SBS-joukot(Special Boat Squadron) kehittivät kajakin ja taistelusukeltajan käytön huippuunsa. SBS-joukot käyttivät kokoontaitettavaa 2-hengen Klepper-kajakkia. Rannikon edustalta lähtiessään suorittamaan tehtäviään vihollisen kohteisiin sukeltaen he upottivat kanootin pohjaan odottamaan. Klepperissa on puurimarunko ja kangaspäällinen. Kokoontaitettuna se mahtuu kolmeen säkkiin. Klepperin kantavuus on 450 kg ja joihinkin modifioituihin malleihin oli asenettu jopa kranaatinheitin. SBS:n vanavedessä syntyi muihin maihin vastaavia kajakkia käyttäviä taistelusukeltajien erikoisjoukkoja.
1960-luvulla Kalifornialainen sukeltaja Roy Grabenauer tarvitsi merikelpoisen kajakin johon pystyi nousemaan avovedessä laitesukelluksen jälkeen. Mietittyään sopivaa rakennusmateriaalia hän päätyi tekemään kajakin prototyypin romutettavaksi menevän lentokoneen siivessä olevasta alumiinisesta pisaran muotoisesta polttoainetankista. Ensimmäinen Royak syntyi vuonna 1968. Neitsytmatkallaan Kalifornian rannikolla Roy oli laitteilla sukeltamassa kovassa merenkäynnissä ja Royak-kajakin ankkuriköysi katkesi ja se ajalehti merivirran mukana ulapalle. Roy ei takaiskusta lannistunut vaan rakensi uuden samanlaisen itselleen ja monille muille. Kaksi vuotta myöhemmin eräs Meksikolainen kalastaja löysi satojen mailien päästä avomereltä Royak-kajakin prototyypin. Kalastaja palautti yhteystietojen avulla kajakin Roylle joka ei ollut uskoa silmiään. Kajakki oli loistavassa kunnossa oltuaan 2-vuotta "kenttätesteissä". Sit on Top -kajakki legenda oli syntynyt.
Ominaisuudet
Nykyisin löytyy kymmeniä laadukkaita kajakkimalleja joissa istutaan päällä - Sit on Top. Rakennusmateriaali on pääasiassa polyeteeni joka on kevyt ja kestävä. Kajakit ovat "uppoamattomia" ja niissä on veden poisvirtausaukot. Sit on Top -kajakit soveltuvat erinomaisesti sukellustoimintaan rannikolla ja sisävesistöissä. Parhaisiin malleihin on tehty "kaivo" paineilmalaitteille ja niiden kuljetuskapasiteetti on n. 200 kg. Kajakkien pituudet n. 270 - 550 cm, leveydet n. 60 - 75 cm, korkeudet n. 30 - 40 cm ja painot n. 20 - 30 kg.
Edut:
- kevyt (painot n. 20 - 30 kg)
- edullinen (n. 400 - 1000 €)
- suhteellisen nopea (5 - 7 km/h)
- merikelpoinen (monissa malleissa optiona peräsin)
- suuri käyttöaste: jäiden lähdöstä jäiden tuloon
- "uppoamaton", kestävä ja hiljainen
- kuljetuskapasiteetti (n. 80 - 200 kg)
- paineilmalaitteille oma paikka
- kulkee matalassa vedessä (syväys n. 5 - 20 cm)
- pääsee merelle/-tä mistä tahansa
- "huoltovapaa" ja pienet käyttökulut
- helppo kuljettaa ja säilyttää
- fyysinen kunto kohoaa
Haitat:
- fyysisen voiman käyttö
- hitaus (5 - 7 km/h)
- rajallinen toimintasäde
- kelirajoitukset
- puolikuiva kyyti
- kuljetuskapasiteetti
Oma käyttökokemus
Itse käytän Sit on Top -kajakkia pääasiassa sukelluskalastuksessa ja hylkysukelluksissa Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Yleensä kohteet ovat n. 5 km päässä rannikolta - ulkoluotoja jotka saavutan n. 50 min. melonnan jälkeen. Melonta-asuna käytän märkäpuvunhousuja, sukkia ja yläkeholle käy hyvin roiskeita ja tuulta pitävät materiaalit. Kajakki on puolikuiva ja kovassa aallokossa roiskeita syntyy. Hyvät navigointi ja merimiestaidot auttavat myös kajakissa. Turvalliset tuuliolosuhteet kajakilla ovat n. 0 - 10 m/s. Suomen saaristossa liikuttaessa pääsee suhteelisen nopeasti saarien suojaan kelin yllättäessä. Aallokossa kanootti käyttäytyy hyvin vakaasti. Myötäaallokossa voi surfata päästen kohteeseen ilman melomista. Kajakkiin mahtuu kaikki retkeilytarvikkeet ja sukellusvarusteet helposti. Melominen Sit on Top -kajakilla on helppoa ja turvallista. Jalat ovat vapaat liikkumaan kajakin päällä eikä puutumista tapahdu. Eskimokäännöstäkään ei tarvita, koska meloja ei ole kanootin sisällä aukkopeiton sitomana kuten perinteisissä malleissa. Meloja vapautuu heti mahdollisen kaatumisen seurauksena. Kajakin kanssa kannattaa harjoitella rantavesissä kaikki mahdolliset riskitilanteet mitä merellä voi sattua. Kajakin kanssa voi aina odottaa kelin paranemista. Liikkuminen kajakilla äänettömästi sammakkoperspektiivissä upean meriluonnon keskellä on upea kokemus. Kajakilla pääsee lähelle eläimiä ja suurta sinistä.
Lisätietoja laitesukellus ja sukelluskalastukseen soveltuvista kajakeista www:n hakukoneilta: "sit on top kayak".