Nyt kun on ollut älyttömästi länsi- ja lounaismyrskyjä niin ovatko ne tuoneet Tanskan salmista suolaista ja kirkasta vettä aina Suomenlahdelle saakka. Meriveden pintakin on ollut älyttömän korkea!
Mites vaikuttaa veden kirkkauteen kun meri ei jäädy?
T Matti
Stigu ja muut! Tuovatko kovat lounaistuulet suolaista vettä?
Moderator: Maza
Muistaakseni hesarissa oli asiasta juttua ja siinä todettiin että suolapulssia tuskin tulee koska vedet ovat olleet korkealla koko Itämeren alueella jo ennen myrskyä. Itämeren allas on ollut ns. täynnä. Kunnon suolapulssi edellyttää korkeapainetta ja alhaista veden korkeutta jolloin uudelle suolaiselle vedelle on enemmän tilaa. Näillä näkymin emme valitettavasti vielä ensi kaudella pääse ammuskelemaan turskia.
Talvimyrskyt on sinänsä hyviä nyt kun ei ole jäitäkään, koska vesimassat pääsevät sekoittumaan kunnolla ja hapettomat syvänteetkin saavat hapekasta vettä. Näin itämeren sisäinen kuormitus hidastuu ainakin hetkellisesti.
henkka.
Talvimyrskyt on sinänsä hyviä nyt kun ei ole jäitäkään, koska vesimassat pääsevät sekoittumaan kunnolla ja hapettomat syvänteetkin saavat hapekasta vettä. Näin itämeren sisäinen kuormitus hidastuu ainakin hetkellisesti.
henkka.
Lisäksi levien aktiivisuustaso on nyt talvella korkeampaa kuin yleensä, joten tod. näk. ravinteita ei pääse kerääntymään ihan samaan malliin kuin pahoina jäätalvina--------------> mahdollisesti vähemmän massivista kukintaa ensikesänä.
Just heitin Annikan Arandalle.....lisädataa saatavilla kunhan tulevat takasin.
M
Just heitin Annikan Arandalle.....lisädataa saatavilla kunhan tulevat takasin.
M
#77
Joo saattaa jäädä Turskat haaveeks kun vesi oli jo niin korkeella.
Pulssi vaatii, että Itämeren pinta on sopivan alhaalla ja länsituulet puhaltavat, silloin Pohjanmerestä voi pullahtaa suolaista vettä Itämereen. Viimeisin suolapulssi oli tammikuussa 2003. Ja että pulssi yltäisi meille asti niin sen täytyy olla todella suuri, koska se etenee pohjaa pitkin. Itämeren keskisyvyys on noin 60 metriä. Saaristomeri ja Ahvenanmeri kynnyksineen erottavat Pohjanlahden ja Perämeren muusta Itämerestä. Perämeren allas on kaksiosainen, altaat erottaa toisistaan luode-kaakkoissuuntainen harjanne. Selkämeressä on loivan s-kirjaimen muotoinen syvän veden alue ja sen länsipuolella matalan veden alue. Selkämeren syvin kohta on 294 metriä syvä. Ahvenanmeri on suhteellisen syvä ja jyrkkäreunainen allas. Suomenlahden pohjoisosa muistuttaa Saaristomerta, mutta eteläpuoli on suuripiirteisempää. Vironlahdelta Pietariin Suomenlahden perukka on hiekka- ja sorapohjaa. Varsinaisen Itämeren, Viron saaristoalueen, Riianlahden ja Tanskan salmien alue on kaltevuudeltaan vähäisempää, sen syvänteet ovat laakeita ja pohja hyvin tasaista. Gotlannin altaan ympärillä on jyrkkiä törmiä, mutta Itämeren suurin allas, Bornholmin allas on laakea, pehmeästi kumpuileva alue. Tämän pohjan epätasaisuuden takia Itämeressä ei ole voimakkaita merivirtoja.
Toisaalta on ehkä hyvä, ettei pulssi yllä meille asti: Kun suolaista ja hapekasta vettä virtaa Itämereen, syvänteiden vanha vähähappinen, mutta suolainen vesi työntyy kohti Suomenlahtea ja Suomenlahden vesi kerrostuu entistä voimakkaammin. Kun Itämeren altaan syvänteisiin tulee uutta hapekasta vettä, happipitoisuus syvänteissä nousee. Suomenlahdella tilanne puolestaan huononee: syvänteiden vesissä on runsaasti ravinteita ja kun pohjalta tullut ravinteikas vesi sekoittuu ylempien vesikerrosten kanssa, rehevöityy pintavesi. Pohjanlahtea suojaa Salpausselkien jatkeena oleva kynnys eikä suolainen, runsasravinteinen vesi juurikaan pääse Pohjanlahdelle.
Pulssi vaatii, että Itämeren pinta on sopivan alhaalla ja länsituulet puhaltavat, silloin Pohjanmerestä voi pullahtaa suolaista vettä Itämereen. Viimeisin suolapulssi oli tammikuussa 2003. Ja että pulssi yltäisi meille asti niin sen täytyy olla todella suuri, koska se etenee pohjaa pitkin. Itämeren keskisyvyys on noin 60 metriä. Saaristomeri ja Ahvenanmeri kynnyksineen erottavat Pohjanlahden ja Perämeren muusta Itämerestä. Perämeren allas on kaksiosainen, altaat erottaa toisistaan luode-kaakkoissuuntainen harjanne. Selkämeressä on loivan s-kirjaimen muotoinen syvän veden alue ja sen länsipuolella matalan veden alue. Selkämeren syvin kohta on 294 metriä syvä. Ahvenanmeri on suhteellisen syvä ja jyrkkäreunainen allas. Suomenlahden pohjoisosa muistuttaa Saaristomerta, mutta eteläpuoli on suuripiirteisempää. Vironlahdelta Pietariin Suomenlahden perukka on hiekka- ja sorapohjaa. Varsinaisen Itämeren, Viron saaristoalueen, Riianlahden ja Tanskan salmien alue on kaltevuudeltaan vähäisempää, sen syvänteet ovat laakeita ja pohja hyvin tasaista. Gotlannin altaan ympärillä on jyrkkiä törmiä, mutta Itämeren suurin allas, Bornholmin allas on laakea, pehmeästi kumpuileva alue. Tämän pohjan epätasaisuuden takia Itämeressä ei ole voimakkaita merivirtoja.
Toisaalta on ehkä hyvä, ettei pulssi yllä meille asti: Kun suolaista ja hapekasta vettä virtaa Itämereen, syvänteiden vanha vähähappinen, mutta suolainen vesi työntyy kohti Suomenlahtea ja Suomenlahden vesi kerrostuu entistä voimakkaammin. Kun Itämeren altaan syvänteisiin tulee uutta hapekasta vettä, happipitoisuus syvänteissä nousee. Suomenlahdella tilanne puolestaan huononee: syvänteiden vesissä on runsaasti ravinteita ja kun pohjalta tullut ravinteikas vesi sekoittuu ylempien vesikerrosten kanssa, rehevöityy pintavesi. Pohjanlahtea suojaa Salpausselkien jatkeena oleva kynnys eikä suolainen, runsasravinteinen vesi juurikaan pääse Pohjanlahdelle.
Linkki suolapulsseihin
Moi,
Merentutkimuslaitoksen sivuilta löytyy tarkkaa tietoa aiheesta. Löysin sieltä myös linkin Ruotsalaiselle tutkimusasemalle joka mittaa Tanskan salmien läpi tapahtuvaa virtausta livenä:
http://www.smhi.se/hfa_coord/BOOS/inflow_quarter.html
Tällä hetkellä tilanne näyttää edelleen siltä että se n. 30 kuutiokilometriä sulolaisempaa Pohjanmeren vettä on edelleen Itämeren puolella.
t. Markus
Merentutkimuslaitoksen sivuilta löytyy tarkkaa tietoa aiheesta. Löysin sieltä myös linkin Ruotsalaiselle tutkimusasemalle joka mittaa Tanskan salmien läpi tapahtuvaa virtausta livenä:
http://www.smhi.se/hfa_coord/BOOS/inflow_quarter.html
Tällä hetkellä tilanne näyttää edelleen siltä että se n. 30 kuutiokilometriä sulolaisempaa Pohjanmeren vettä on edelleen Itämeren puolella.
t. Markus
Mites Helsingin edusta?
Se taitaa olla se Vantaa joki, joka dominoi stadin edustalla sukeltamista. Viime kesän järkyttävät sateet toivat semmoset mömmöt stadin edustalle, että milloinkohan vesi kirkastuu. Luulisit, että nämä HC myrskyt tekee stadin edustalle hyvää.
Muistuu koko ajan mieleen, että viime kesäkuun alussa oli Suomenlahden kirkkaimmat vedet Kivenlahden edustalla, stadista 15 km länteen. Näkyvyys jopa 8 metriä. Se oli upeeta!
Muistuu koko ajan mieleen, että viime kesäkuun alussa oli Suomenlahden kirkkaimmat vedet Kivenlahden edustalla, stadista 15 km länteen. Näkyvyys jopa 8 metriä. Se oli upeeta!
Suolapulssi
No niin,
Nyt se suolainen vesi sitten virtaa poispäin...
Stadin edustalle uskoisin näiden viimeaikaisten myrskyjen tekevän hyvää. Samoin se että meri on pysynyt auki, voi aikaistaa jonkin verran kevään leväkukintoja, ja vesi voi olla normaalia kirkkaampaa jo heti kauden alusta! Pistetään Piikkari (kumivene) vesille ajoissa tänä vuonna!
Markus
Nyt se suolainen vesi sitten virtaa poispäin...
Stadin edustalle uskoisin näiden viimeaikaisten myrskyjen tekevän hyvää. Samoin se että meri on pysynyt auki, voi aikaistaa jonkin verran kevään leväkukintoja, ja vesi voi olla normaalia kirkkaampaa jo heti kauden alusta! Pistetään Piikkari (kumivene) vesille ajoissa tänä vuonna!
Markus
Who is online
Users browsing this forum: No registered users and 86 guests